Ajatus Vaikuttamisrauhasta syntyi yhdessä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Huolta aiheutti nuoriin vaikuttajiin kohdistuva häirintä ja vihapuhe. Vuonna 2021 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan nuoret jättäytyvät yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, koska pelkäävät koventunutta keskusteluilmapiiriä ja itseensä kohdistuvaa arvostelua. Tutkimusten mukaan erityisesti vihapuhetta kohdistuu nuoriin naisiin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin nuoriin. Toisaalta nuoret tarvitsevat myös tapoja vaikuttaa oman lähiympäristöönsä. Kouluterveyskyselyn mukaan vain 12 prosenttia peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisista koki, että heillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa koulussa. Nuorisobarometri on osoittanut, että yleinen kiinnostus politiikkaan on eriytynyt koulutustason ja sosio-ekonomisen aseman mukaan. Vaikuttamisrauhalla olikin näin suuri yhteiskunnallinen tarve ja tilaus demokratiataitoja vahvistavana ja vihapuhetta ehkäisevänä hankkeena. Nuoriin vaikuttajiin kohdistuva häirintä ja syrjintä eivät ole vain suomalaisia ilmiöitä vaan toistuvat muissa Euroopan maissa ja myös globaalisti. Vaikuttamisrauha oli 12-29 -vuotiaiden nuorten vaikuttamis- ja viestintäkampanja, jonka tavoitteena oli edistää rakentavaa keskustelukulttuuria ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Hankkeen lähtökohtana oli tarve torjua nuoriin kohdistuvaa vihapuhetta, syrjintää ja häirintää. Hanke tavoitteli aitoa yhteiskunnallista muutosta, jotta nuoret saisivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun yhdenvertaisesti. Vaikuttamisrauhassa hyödynnettiin demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen menetelmiä ja korostetaan kriittistä medialukutaitoa. Vaikuttamisrauhan kohderyhmänä olivat nuoret ja päätöksentekijät: hankkeella haluttiin tavoittaa ja tukea nuorten omia toimia paremman keskustelukulttuurin luomisessa. Tavoitteena oli saada mukaan nuoria moninaisista taustoista ja eri puolilta Suomea. Nuorten luomia politiikkasuositukset vietiin päätöksentekijöille eri päätöksenteon tasoilla. Vaikuttamisrauhan lähtökohtina oli antaa nuorille tilaa kertoa kokemuksistaan ja määritellä itse periaatteet, joilla vaikuttamisrauha saadaan aikaan kaikille nuorille Suomessa. Konkreettisesti projektissa pyrittiin osallistamaan suuri joukko nuoria työpajojen, valtakunnallisen tapahtuman ja some-kampanjan kautta. Nuorten lisäksi projekti tavoitti yhteiskunnallisia päättäjiä puolueista, järjestöistä, mediasta ja sosiaalisesta mediasta. Vaikuttamisrauhalla tavoiteltiin kolmea muutosta: 1) Nuorten vaikuttamistaidot kasvavat: Vaikuttamisrauhassa panostetaan inklusiiviseen työotteeseen ja selkeään kieleen, jotta nuoret taustasta riippumatta voivat osallistua kampanjan tekemiseen. Vaikuttamisrauhalla halutaan lisätä nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta sekä ymmärrystä ja taitoja toimia demokraattisesti. 2) Nuorten medialukutaito ja mediakriittisyys lisääntyvät: mediakriittisyys ja normikriittisyys ovat läpileikkaavia tavoitteita nuorten työpajoissa. 3) Vaikuttamisrauha luo pysyviä toimintamalleja ja politiikkasuosituksia: Vaikuttamisrauhassa nuoret luovat periaatteita turvalliselle keskustelulle ja vievät niitä eteenpäin nuorisoalalle, päätöksentekijöille ja median edustajille sekä muille tärkeiksi arvioimilleen tahoille. Tavoitteena on synnyttää pysyviä toimintamalleja nuorten vaikuttamisen tueksi. Koronapandemista johtuen hankkeen toteutusta jouduttiin muokkaamaan alkuperäisestä suunnitelmasta varsin paljon – hankkeen tavoitteiden kuitenkaan kärsimättä.